Juvenes verkkokauppa
       Pikahaku: 
         Ostoskorissa 0 tuotetta  

Muut julkaisut




Valtiovarainministeriön tilinpäätös 2010
Aihe:Valtiovarainministeriön tilinpäätös 2010  
ISBN-13:978-952-251-200-0  
Julkaisuvuosi:2011 
Kieli:suomi 
Osasto:Valtiovarainministeriö 
Painosvuosi:2011 
Päivämäärä:12.04.2011  
Saatavuus:Juvenes Print 
Sivumäärä:64 
Tekijäorganisaatio:Valtiovarainministeriö  
Tyyppi:Julkaisu 

27.00 €

Kansainvälisen finanssikriisin vaikutukset Suomen taloudelle olivat erityisen voimakkaat vuonna 2009, jolloin bruttokansantuote aleni jopa 8,2 prosenttia, mutta talous toipui vuonna 2010 nopeasti ja laajapohjaisesti. Viime vuoden BKT:n kasvun ennakoidaan olleen 3,1 %. Tämä on heijastunut työllisyyden suhteellisena myönteisenä kehityksenä. Työvoiman määrä kasvoi koko vuoden, mutta jäi vuosikeskiarvona hiukan alle edellisen vuoden. Samalla työttömyysaste nousi edellisvuodesta. Vuoden 2010 työttömyysaste oli 8,4 prosenttia. Finanssikriisi kääntyi vuoden 2010 alkupuolella euroalueen kriisiksi ja osoitti euroalueen talouspolitiikan haavoittuvuuden. Kehityksen epävarmuus jatkui koko vuoden. Vaikka Kreikan, Irlannin ja Portugalin ongelmat eivät heijastu Suomen talouteen kauppavirtojen kautta, niiden vaikutukset ovat välittyneet Suomeen euroalueen tulevan kehityksen epävarmuuden kautta. Euroalueella kasvu jäi vuonna 2010 vaimeaksi eli reiluun puoleentoista prosenttiin. Euroopan taloudellista kehitystä luonnehti erittäin suuri epävarmuus ja riskien torjunta. Kriisikehitys käynnistyi Kreikan velkakriisistä ja siirtyi syksyllä Irlantiin ja toi seuraavassa vaiheessa pelot sen leviämisestä muihin heikkoihin eurotalouksiin. EU:ssa käynnistyi euroalueen talouspolitiikan koordinaation tehostaminen van Rompuyn työryhmän ehdotusten pohjalta. Finanssikriisin aiheuttaman taantuman hoitamiseksi käynnistettyjen määräaikaisten tai kertaluonteisten elvytystoimien vaikuttavuus ja kustannukset on kohdennettu pääosin vuosille 2009—2011. Elvytystoimissa painotettiin työllisyyden edistämistä ja nopeita vaikutuksia. Elvyttävät menonlisäykset jakaantuivat karkeasti kahteen ryhmään; rahoituksen saatavuuteen turvaaviin toimenpiteisiin ja varsinaisiin elvytystoimiin kuten esim. uudis- ja korjausrakentaminen, väylärakentaminen, hankinnat, metsä- ja vesihuoltotyöt. Painoarvo oli toimilla, jotka tukevat pidemmän aikavälin talouskasvua mm. edistäen innovaatioita, hyödyntäen tietotekniikkaa ja ottaen huomioon ympäristö- ja ilmastonäkökohdat. Kuntien taloutta tuettiin myös määräaikaisella yhteisöveron tuotto-osuuden muutoksella vuosina 2009–2011. Kokonaisuutena finanssipolitiikka olikin vuonna 2010 kokonaiskysyntää ja kasvua tukevaa. Valtionvelan määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi kertomusvuonna ennakkotietojen mukaan runsaalla neljällä prosenttiyksiköllä 42 prosenttiin. Samaan aikaan on ryhdytty kiinnittämään huomio jo ennen kriisiä esillä olleisiin julkisen talouden keskipitkän ja pitkän aikavälin kestävyyden kysymyksiin. Erityisesti siihen pakotti finanssikriisin julkiselle taloudelle aiheuttama jyrkkä heikentyminen vuodesta 2008 alkaen. Julkisen talouden alijäämä oli vuonna 2010 noin 2,8 % BKT:sta. Erityisesti alijäämäisyys koskee valtiontaloutta, jonka alijäämäksi kertyi vuonna 2010 5½ % BKT:sta. Valtiovarainministeriössä on tilanteen haltuun saamiseksi tehty arvioita lähivuosien julkisen talouden kehityksestä. Alkuvuodesta 2010 valmistui raportti Julkinen talous tienhaarassa, jossa pohdittiin tulevaan vaalikauteen liittyviä finanssipoliittisia haasteita. Joulukuussa 2010 ilmestyi Julkisen talouden valinnat 2010-luvulle-raportti, jonka tavoitteena oli saattaa julkisen talouden kestävyyttä koskevat arviot ajan tasalle uusimman kansantalouden tilaa ja näkymiä


Takaisin